TSM Osa 2, Luku 007 (tsmpart2/tsmpart2.007)

Edellinen kuvaus Seuraava kuvaus Indeksiin

Tuntemattomien seikkailijoiden muistelmia Osa 2.

Kertomus Burf Puke The magician ja hänen

ystäviensä seikkailusta

vuonna 92

7. Luku

Tutkittuamme tarkemmin hevosta vähän ajan päästä huomaamme että sillä on molemmat etujalat poikki, joten toteamme ettemme voi jäädä odottamaan sen paranemista. Jampic Ni lopettaa sen ja jatkamme tämän jälkeen matkaa.

Istuessamme tauolla hyppää Mirva yllättäen ylös hirveästi karjuen. Samassa näen siinä paikassa missä hän istui lumikäärmeen, ja valmistaudun heti sleeppiin. Lumikäärme huomaa aiheuttaneensa liikaa häiriötä, ja häviää lumen sisään. Mirva valittaa taas pitkään, mutta lopettaa sitten yllättäen.

Saavumme Edorakseen. Obrame tapaa jonkun vanhan tuttunsa niiltä ajoilta kun hän vielä oli Raaon palvelija. Majoittaudumme majataloon, ja lähdemme tämän Dezta Scaunierayn kanssa kapakkaan. Matkalla sinne näemme edessämme 3 tyyppiä hakkaamassa jotain pyhiinvaeltajaa, ja lisäksi vieressä seisoo yksi peltiheikki vartiossa, ja joku johtajan näköinen katsoo vierestä. Dezta, Obrame ja Mirva syöksyvät kohti hakkaajia, ja minä juoksen muutaman metrin eteenpäin spellietäisyydelle. Jampic Ni lähtee kiertämään talojen takaa miesten taakse. Miehet huomaavat meidät, ja kääntyvät meistä kohti. Yksi heistä päättää suorittaa nopean perääntymisen, ja pakenee lujaa vauhtia taakse. Saan nukutettua kaksi Mirvan luona ollutta juuri kun Mirva saapuu paikalle, ja kun Mirva sitten siirtyy auttamaan Deztaa peltiheikin kimppuun, saan nukutettua senkin. Nyt Mirva, Dezta ja Obrame käyvät kolmestaan joukon johtajan kimppuun, joka tämän jälkeen hyppää läheisen talon katolle. Jampic Ni joka juuri on päässyt takaapäin johtajan lähelle lähtee kiipeämään ränniä pitkin perään, ja minä hyppään saman katon toiseen reunaan. Heittelemme pari spelliä toisiimme katolla, mutta kumpikaan ei saa mitään suurempaa aikaan, ja kun sitten Jampic Nikin pääsee katolle asti hyppää johtaja seuraavalle katolle pakoon. Minä katson että nyt on taiat jo käytetty laskeudun alas tielle katsomaan mitä muut ovat saaneet aikaiseksi. Muutaman minuutin päästä tulee Jampic Ni ja kertoo että mies pääsi pakoon. Oli kuulemma hypännyt tien yli toisen puolen katoille, ja kun Jampic Ni oli kiivennyt alas ja meinannut juuri kiivetä toiselta puolelta ylös, oli mies heittänyt spelliä, ja Jampic Nin käsi oli murtunut.

Tutkimme mitä hakatulle miehelle oli käynyt, ja toteamme hänen olevan tajuton, mutta että ne muutama parannustaika, jota Obrame siihen heitti eivät vielä tuo häntä tajuihinsa. Dezta tappoi tällä välin nukkuvat hyökkääjät, ja keräsi näiltä ylimääräiset kamat pois. Tämän jälkeen Dezta lähtee näiden kamojen kanssa majataloon hakemaan paareja. Vähän myöhemmin saapuvat poliisit paikalle. Selitämme heille tilanteen, mutta he eivät usko meitä ja vievät meidät putkaan. Selitämme siellä kaiken, mutta joudumme jäämään sinne yöksi.

Päivällä meitä tulee sitten vapauttamaan se eilinen uhri, joka käskee vartiota vapauttamaan meidät. Hän kyselee meiltä niistä hyökkääjistä, ja on aika pettynyt siihen että se johtaja pääsi pakoon. He olivat kuulemma pahanpappeja, ja sitten hän ilmoittaa että heimon johtaja haluua nähdä meidät ja pyytää meitä päivälliselle sinne. Käymme majatalossa vaihtamassa tavaroita, ja ottamassa Deztan mukaan, ja lähdemme johtajan puheille. Saavuttuamme perille päästävät vartiat meidät heti sisään kun pelastamamme tyyppi sanoo vain nimensä. Kun tulemme ruokasaliin, näemme johtajan pöydässä jonkun joka vaikuttaa tutulta, ja hetken muisteltuani tunnistan Alan Breadwing sen "kerjäläisen" Carsesta. Esittelyjen jälkeen juttelemme maailman menosta, ja Alan kertoo lukeneensa pidätysraportista meidän olevan jollakin kirjeenvienti reissulla, ja kun kerromme että olemme viemässä tietoa tästä onnettomasta tapahtumasta Kuninkaalle, kysyy Alan että mistä tapahtumasta. Kerromme hänelle Baronin kuolemasta, jolloin hän on hetken melkein epätoivoinen. Kuulemme että Demonraiderista on taas ollut pahoja ongelmia, ja että pitäisi löytää Narsikeli jotta sen saisi lopulta tapettua, muistelen että siinä päiväkirjassa puhuttiin jotain niistä ja hetken kuulemme Alanilta että underground city of Gohemissa on Tome of Wisdom jossa puhutaan Narsiekeleistä, ja mistä niitä voisi löytyä. Muistelen myös että jossain eteläisellä saarella oli joku mauseleumi, jossa piti olla yksi Narsiekel. Alan on tästä aika kiinnostunut, ja lainaa sitä Nonamed Mages Diarya siksi aikaa että ehtii lukea sen. Toteamme että nyt meidän pitää kumminkin viedä tämä kirje, ja että tapaamme varmaan sen jälkeen, jossain. Tiemme tuntuvat kulkevan paljon ristiin.

Jatkamme matkaa seuraavana päivän kohti Baldemaria.

Tulemme majataloon, jossa nukumme yön. Aamulla mietimme lähteäkö tästä eteenpäin joen vartta pitkin vai menemmekö varsinaista tietä pitkin, joka vie sinne solalle. Päätämme lähteä joen vartta pitkin.

Matkattuamme muutamia päiviä vastaamme tulee karavaani, jonka kanssa juttelemme jonkin aikaa. Kuulemme että se sola on kokonaan tukossa, ja että tämä karavaani oli kiertänyt pohjoisempaa sieltä joen uoman vierestä. Lisäksi he kertovat että siinä on yhdessä kohdassa aika hankala paikka, mutta olivat he siitä suurelle hommalla yli pääseet. Kerromme että tästä eteenpäin on ihan suoraa tietä Edorakseen asti, ja että jokea kannattaa seurata vanhalle tielle asti.

Näemme vastaamme tulevan oudon näköisiä tyyppejä, jotka kävelevät kyyryssä. Päätämme kiertää ne jonkin matkan päästä, ja kun olemme kiertämässä heitä heittävät he yllättäen meitä keihäillä, mutta eivät osu. Kiihdytämme vauhtia, ja jätämme heidät jälkeen.

Matkattuamme muutaman tunnin näemme meitä vastaan tulevan joitakin ratsastajia. Lähdemme kiertämään heitä, mutta he muuttavat suuntaa suoraan meitä kohti. Valmistaudumme taisteluun. Heitä on viisi, ja kun he pääsevät muutaman kymmenen metrin päähän pysähtyvät he ja laskeutuvat hevosien selästä. Heillä on kaikilla Battle axe, ja joku oudon näköinen kaapu. Kun he ovat pääseet alas hevosen selästä alkavat he huitoa. Minä heitän tässä vaiheessa sleepin, ja nukutan kolme ensimmäistä. Mirva, Obrame, Jampic Ni ja Dezta menevät heidän luokseen. Toinen hereillä olevasta alkaa herättelemään muita, jakun nämä heräävät alkavat ne taas huitoa. Nukutan tämän joka herättelee muita, mutta kun muut eivät tee muuta kuin katso kyllästyn ja otan safkaa esiin ja alan syömään. Kun Jampic Ni tuli paikalle katsoi hän hetken ensin heidän reaktioitaan, ja yritti sitten riisua yhtä aseista, mutta ei onnistu. Tilanne näyttää siltä että molemmat odottavat vain sitä että joku tekisi väkivaltaista, ja että kumpikaan puoli ei haluaisi taistella. Yllättäen yksi tyypeistä heittää Mirvaa Shock boltilla, jolloin tämä putoaa. Samassa tunnen kuinka joku repii kyljestäni kamoja ulos, rikkoen samalla yhden kylkiluun. Ehdin nähdä jonkun linnun, joka oli käynyt kimppuuni ennen kuin menen tajuttomaksi.

Tulen vihdoinkin tajuihini. Kuulen että sen jälkeen kun olin mennyt tajuttomaksi, oli Dezta nukutettu, ja että Jampic Ni oli saanut tapettua kolme, ja Obrame yhden. Viimeinen jäljelle jäänyt kutsui paikalle pari lintua lisää, jotka olivat pahasti häirinneet Jampic Nitä, mutta sitten tämä tyyppi oli lähtenyt pakoon. Mirva oli lähtenyt perään, ja ampunut tämän kuoliaaksi jousellaan. Obrame parantaa kylkiluuni, ja päätämme vielä jäädä tähän yhdeksi yöksi, koska minua ei voi vielä liikuttaa.

Aamulla vartiamme huomaa kuinka meitä lähestyy 8 samanlaista kaapuniekkaa. Valmistaudumme heti taisteluun, eli nousemme ylös, ja kaivamme aseet esille. Ratsastajat yrittävät ensin jyrätä meidät hevosilla yli, jolloin minä teen hypyn, ja hyppään heidän ylitseen. He saavat Deztan maahan, ja Jampic Ni on hetken sekaisin. Obramen yli yrittänyt ratsastaja kaatuu, ja lennähtää maahan. Obrame ja Mirva käyvät välittömästi tämän kimppuun, mutta hän ehtii hypätä pakoon ennen kuin Obrame ja Mirva saavat lyötyä. Obrame lähtee perään miekan kanssa, ja Mirva kaivaa jousensa esiin. Jampic Ni ottaa vuorostaan CrossBownsa ja alkaa lataamaan sitä. Sleeppini eivät oikein tunnu tehoavan, koska olen itse niin heikossa kunnossa. Päätän vaihtaa sudden lightiin, ja se tuntuu tehoavan. Saan kaksi pois pelistä hetkeksi. Obrame juoksee kohti sitä hevosensa kaatanutta tyyppiä, mutta takaa tulee yksi tyyppi puolustamaan tätä. Obrame saa tämän lyötyä maahan parilla iskulla, ja sillä välin Jampic Ni ja Mirva ovat pari kertaa laukoneet aseitaan. Jampic Ni huomaa että CrossBow on hieman turhan hidas ase, ja lähtee lopettamaan bolteilla alottamaansa tyyppiä miekalla. Mirva nukutetaan kesken ampumisen, ja minä päätän hoitaa pois tuon yhden tyypin tuolla takana, joka ei ole vielä saanut mitään meiltä. Heitän sinne sudden lightia, mutta Jampic Ni ja Obrame syöksyvät suoraan alueelle. Siirrän aluetta taaksepäin, ja heitän spellin. Valitettavasti en onnistunut siirrossani, ja niin sekä Obrame että Jampic Ni ovat alueella. Onnekseni kumpikaan heistä ei hämmästy moisesta ja pystyvät jatkamaan taistelua. Yhden vihollisista saan kuitenkin pois pelistä. Jampic Ni ja Obrame pääsevät jo viimeisen tyypin kimppuun, mutta silloin Jampic Ni nukahtaa juuri ennen kuin Obrame saa miehen hengiltä. Se yksi alussa hevosensa kaatanut tyyppi, jota se toinen suojasi, on tässä välissä hypännyt pakoon, ja heittää vielä jotain jäähyväisiksi, mutta sen tulosta emme kuitenkaan näe. Olen tässä välissä herättänyt Mirvan ja tämä on juuri ottamassa sitä pakoon yrittävää jousen tähtäimeen kun tämä lähtee juoksemaan pakoon. Mirva toteaa että ei hemmetti täältä ei pakoon lähdetä, ja niin hän ottaa miekkansa ja jousensa ja lähtee perään. Hän tulee parin minuutin päästä takaisin ja kertoo että mies oli hypännyt joen yli huomattuaan Mirvan, mutta Mirva oli sitten ampunut tätä jousella jalkaan niin että sinne oli puhjennut kiva punainen suihkukaivo. Toteamme että yksi mahdollisesti pääsi pakoon, mutta että seitsemän saimme kuitenkin tapettua. Se yksi pakoon päässyt oli saanut pahan iskun heti siinä ensimmäisessä yliajossa, ja oli tämän takia jatkanut suoraan matkaa pysähtymättä lainkaan.

Dezta on tajuton, ja kukaan muukaan ei nyt hirveän hyvässä kunnossa ole, mutta päätämme silti lähteä yötä myöten matkaan koska jos se yksi pakoon päässyt pääsee perille sinne mistä nämä tulevat voi näitä tulla vielä lisää. Lähdemme suoraan pohjoiseen, ja matkaamme koko yön.

Heräämme päivällä, ja käymme nyt läpi ne tavarat jotka noilta tyypeiltä löydettiin. Obrame toteaa että neljä noista kaavuista on maagisia, mutta se mitä magiikkaa niissä on tunnistaa hän vain yhdestä. Se kuulemma antaa vähän ylimääräistä suojausta. Minä en tunnista niitä ollenkaan. Huomaamme samalla että olemme yöllä tulleet myös lähemmäksi vuoristoa, vaikka tarkoitus ei ollut, ja niin teemme noin 60 asteen mutkan ja lähdemme taas kohti pohjoista. Ennustan että piakkoin voi tulla lunta.

Näemme kaukana jonkun ihmisjoukon, joka kulkee kovaa vauhtia kohti Edorasta, mutta olemme liian kaukana nähdäksemme mitään tarkemmin.

Joudumme kovaan lumipyryyn, ja minä pääsen sanomaan että mitäs minä sanoin... Odotamme tämän päivän paikallamme lumimyrskyn loppumista. Olemme samalla onnellisia siitä että tämä myrsky peitti meidän jälkemme, joten nämä viholliset eivät voi kovin helposti seurata meitä enään.

Saavumme sille isolle joelle. Lähdemme kulkemaan sitä pitkin kohti Baldemaria.

Noin puolenpäivän aikoihin tulemme siihen vaikeaan paikkaan, josta vastaan tullut karavaani oli kertonut. Tie kulkee noin 5 metriä kapeasta kolosta, jossa toisella puolella on korkea jyrkänne ja toisella puolella joki. Tämän kapeikon keskellä on noin 3 metriä korkea kivi, joka tukkii koko aukon. Mietimme hetken mitä tässä voisi tehdä, ja sitten Jampic Ni kiipeää kiven päälle, ja kertoo että toisella puolella on vielä isompi ja jyrkempi reuna. Mietimme hetken, ja toteamme että tuosta emme kovin helposti yli pääse, joten kierretään. Joen reunassa on jäätä, mutta sen tukevuudesta emme tiedä, ja niin päätämme kokeilla sitä. Jampic Ni sitoo köyden itseensä ja hevoseen, ja lähtee kiertämään kalliota. Yllättäen jää sitten pettää, ja molemmat joutuvat veden varaan. Vedämme Jampic Nin rannalle, ja Obrame ja Dezta alkavat kasaamaan telttaa, jonka minä olen ensin lämmittänyt. Lämmitän myös yhdet vuodevaatteet, ja käsken Jampic Nin mennä niihin lämmittelemään, siihen asti kunnes muut saavat teltan pystyyn. Mirva vetää toisen hevosen avustuksella pudonneen hevosen ylös joesta, ja kuivaa sen. Minä lämmitän yhden laavun, ja asetamme tämän hevosen päälle. Alamme miettimään toista keinoa. Keksimme että voimme kasata lunta kiven reunoille niin että saamme molemmille puolille luiskat, joita pitkin voimme sitten ylittää kiven. Alamme välittömästi toimeen, ja toimimme kolmena ryhmänä, siten että kaksi pinoaa lunta laavujen päälle, Mirva kuljettaa niitä kivelle, ja kaksi tyhjentää niitä.

Olemme jo saaneet toisen puolen valmiiksi ja siirtynyt Baldemarin puolelle, joka sekin on jo melkein valmis, kun Jampic Ni huomaa Baldemarista päin lähestyvän neljä undeadia. Kun minä ja Dezta huomaamme ne lähdemme välittömästi pakoon hirmuista vauhtia. Kun tulen takaisin muutaman kymmenen minuutin päästä kuulen että ne olivat saaneet Obramen lyötyä tajuttomaksi, mutta Jampic Ni ja Mirva olivat sitten tuhonneet ne, ja heittäneet niiden luut jokeen. Parannan Obramen, joka haavan takia siirtyy vartiomieheksi kiven päälle, ja me jatkamme neljästään. Minä ja Dezta olimme juuri täyttämässä yhtä laavua, kun huomaan yllättäen kaikkien neljän undeadin saapuneen takaisin tällä kertaa vedestäpäin. Ne törmäävät minuun, mutta en kuitenkaan mene tällä kertaa paniikkiin, ja suoritan hypyn taaksepäin pakoon. Dezta jää siihen puolustautumaan kahta muuta vastaan, kun loput kaksi lähtevät minun perään. Huomaan että ne ovat jo aika lähellä kun laskeudun, ja hyppään heti uudestaan taaskin poispäin. Välimatka vain hieman lyheni, koska undeadit pääsivät oikaisemaan yhden pienen mutkan pois, joten päätän että nyt juostaan, ja lujaa. Juoksen jonkin matkaa ja huomaan saaneeni pienen keulan niihin. Käännyn ympäri, ja hyppään niiden ylitse kohti Mirvaa ja Jampic Nitä, jotka ovat jo saaneet kaksi muuta tapettua. Lentäessäni läheltä undeadien yli iskee minuun uudestaan hirmuinen pakokauhu, ja heti kun osun maahan lähden pinkomaan vimmatusti. Kahdessa sekunnissa olen juossut minun ja rinnakkain tulevan Mirvan ja Jampic Nin välisen 15 metrin matkan, ja 4 sekuntia lisää ja olen jo 30 metrin päässä kiven luona, jossa suoritan pienen hypyn, ja jatkan matkaa kiven toisella puolella.

Taas noin kymmenen minuutin kuluttua kun hengitykseni on tasaantunut lähden takaisin, ja kuulen että Mirvalla ja Jampic Nillä ei ole ollut mitään ongelmia undeadien tuhoamisessa, ja että Obramekin sai yhden tuhottua spellillä. Lisäksi he ovat muistaneet sen minun edellisen kommenttini siitä että undeadit pitää tuhota tulella, ja polttaneet ne.

Ylitämme viimeinkin sen kiven, ja pääsemme jatkamaan matkaa kohti Baldemaria. Ruokamme alkaa olla vähissä, ja yritämme siksi kiristää vauhtia, mutta tässä lumessa se ei oikein onnistu.

Obrame alkaa valittamaan että hänen undeadilta saamaansa haavaa särkee, mutta kun hän sitten itse tutkii sen huomaa hän että ei siinä mitään vikaa olekaan.

Ratsastimme aivan rauhassa kohti Baldemaria, kunnes yllättäen joku ampuu meitä nuolilla. Minä menen melkein tajuttomaksi, ja pudottaudun hevosen selästä. Takaa hyökänneet Sagathit olivat ensimmäisessä iskussaan saaneet tajuttomiksi minut, Jampic Nin ja Mirvan. Obrame ja Dezta sinnittelivät vielä pystyssä. Heti ammuttuaan meitä jousillaan ratsastavat he luoksemme, ja iskevät viimeisenä ratsastaneen vielä hevosen selässä oleen Obramen maahan, ja kaksi hyppää kärryihimme, ja potkaisevat Mirvan sieltä ulos. Tämän jälkeen he ratsastavat pois. Toinen Obramen kimpussa olleista talloo lähtiäisiksi minua hevosellaan, jolloin menen tajuttomaksi. Hetken kulutta paikalle saapuu rohir lauma, joista yksi jää katsomaan meitä. Tämä rohiri sitoo Deztan haavat, ja katsoo että Mirva elää vielä kuin ihmeen kaupalla, mutta minä, Jampic Ni ja Obrame olemme kuolleet.

Myöhemmin paikalle saapuu rohirien pääjoukko. Joukon lääkäri tutkii meidät, ja toteaa meidät kuolleeksi, ja antaa elossa oleville Mirvalle ja Deztalle jotain lääkettä joka saa heidät hereille. Hän huomaa että minä olen elffi, ja antaa minulle yritin, joka herättää elfin eloon, mutta se ei tunnu tehoavan minuun.

Seuraavana päivän meitä ollaan juuri hautaamassa, kun joku hautaajista on kuulevinaan jotain. Hetken kuuneltuaan toteaa hän että olen elossa, ja huutaa lääkäriä paikalle. Lääkäri väittää että en minä ole elossa, mutta tulee kuitenkin katsomaan. Tutkittuaan tarkemmin huomaa hän että olen mennyt hidastustranssiin, ja kaikki elintoimintoni ovat niin hitaat, että en ole vielä ehtinyt kuolla. Hän toteaa, että kai tämä sitten pitää parantaa, ja koska hänellä ei ole mitään kovin tehokkaita yrttejä mukana voi tämä olla hankalaa. Sitten hän muistaa että hänellä on Carsen kuuluisalta hullulta potionin tekijältä hankittuja "parantavia" potioneita, jotka saattaisivat tehota. Lopulta ne tehoavatkin, mutta niitä pitää syöttää minulle viisi, ennenkuin viimeinenkin vamma on parannettu. Sitten hän juottaa minulle sitä yrttiteetä, joka maistuu pahalle, ja aiheuttaa päänsärkyä, mutta samalla parantaa. Herään tajuihini, ja tunnen itseni jotenkin oudoksi. Illalla huomaan ainakin sen että maksaa potionit ovat parannelleet oikein kunnolla, koska sammun heti ensimmäisestä tuopista. Lisäksi kaikkea muutakin tuntuu tapahtuneen.

Ostamme ruokaa rohireilta, ja jatkamme heidän matkassaan kohti Baldemaria.

Rohirit lähtevät joen yli pohjoiseen, ja me jatkamme matkaa metsän halki. Mukaamme liittyy yksi rohiri, johon olemme ystävystyneet leirissä. Matkalla juttelemme kaiken näköistä ja kun puhe päätyy jumaliin totean että jokohan sinne on tullut uusi ukkosen jumala sen yhden tilalle, joka kuoli silloin päiväkirjassa kuvatun Warrior magen aikoihin noin kymmenen vuotta sitten. Mirva toteaa tähän että: "Jumalat ovat kuten ihmisetkin, aina sitä kiipiöitä löytyy". Samalla hetkellä ainoasta taivaalla olevasta pilvestä lennähtää salama, ja osuu Mirvaan, joka menee tajuttomaksi. Minä totean, että vaikka hän pilkkasikin Jumalia on jumalat nyt rankaiseet häntä, ja koska he ovat jättäneet hänet eloon, voimmekin sitten saman tien parantaa hänet. Niin minä sitten parannan hänet kaavullani, ja huomaan samalla että se oli sitten viimeinen lataus siinä kaavussa.

Matkaamme rauhassa metsän halki jokea seuraten, kun yllättäen kimppuumme syöksyy puista 30 lepakkoa. Minä ja Mirva menemme tajuttomaksi heti ensi iskusta, ja molemmat vuodamme jonkin verran. Dezta ja rohir jäävät tajuhinsa, ja Dezta pysäyttää taioillaan Mirvan verenvuodon. Minä olen mennyt aivan kalpeaksi, ja hetken asiaa mietittyään toteaa Dezta että olen ilmeisesti taas siinä hidastustranssissa jossa olin pari päivää sitten, joten minua ei ole niin hirveätä kiirettä paikata.

Aamulla sitten Dezta yrittää sitoa haavojani, mutta ei onnistu. Hetken taistelun jälkeen Mirva päättää hänkin yrittää, ja onnistuukin siinä. Muisteltuaan hetken muistaa Mirva myös sen että minut pitää herättää transsista muuten minä kuolen aika pian, ja niin hän ravistelee ja kanniskelee minua niin että herään transsista.

+
+
+
+ Hahmot levelin mukaan
+
+					   Level	   Day		Age 
+ Name (Profession)	Pelaaja		Start	End	Start	End
+
+ Burf-Puke
+ Mage			Tero		5	5	24.3.91	-	-
+
+ Jampic Ni
+ Thief			Ville		4	Dead/4	15.9.91	24.3.92	177
+
+ Obrame Skalorn
+ Cleric		Mankka		3	Dead/3	2.11.91	24.3.92	134
+
+ Dezta Scaunierayn
+ Cleric		Frankie		3	3	21.2.92	-	-
+
+ Mirva
+ Barbarian		Pekka		2	3	3.3.91	-	-
+
+ Rohir ???
+ Fighter		Mankka		3	3	2.4.92	-	-

Edellinen kuvaus Seuraava kuvaus Indeksiin


<kivinen@iki.fi>