TSM Osa 3, Luku 001 (tsmpart3/tsmpart3.001)

Edellinen kuvaus Seuraava kuvaus Indeksiin

Kertomus erään ryhmän kohtaloista

vuonna 457

1. luku

Peruskoulutus jakso on ohi, ja minut ja neljä muuta ryhmän jäsentä lähetetään kohti linnaketta, jossa meidän on tarkoitus saada opastusta kersantti Helmut Kohlin johdolla. Ryhmään normaalisti kuuluu kuusi henkilöä, mutta meidän taikurimme oli jäänyt epämääräisten syiden takia saapumatta lomiltaan, ja niin jouduimme lähtemään viidestään. Normaalisti ryhmään kuuluu yksi johtaja, kaksi kaukotaistelijaa, jäljittäjä, ja kaksi taistelijaa. Ryhmäämme kuuluu minä, varsijousi mies Aron, jäljittäjä Tukki, ja lisäksi vielä kaksi muuta taistelijaa (Kurmuz ja Arggh). Arggh ja minä kävimme kovaa kilpailua peruskoulutuskaudella siitä kummasta tulee ryhmämme johtaja sitten kun se valitaan tämän harjoitusjakson lopussa, mutta se ei silti häirinnyt ryhmämme hyvää henkeä.

Lähdemme liikkeelle päälinnastamme, ja matkustettuamme monta tuntia saavumme viimein sille pienelle linnakkeelle, jossa meidän paikkamme tulisi olemaan. Tämä linnake on lähellä örkki alueen rajaa, ja tehtävänämme onkin lähinnä estää örkkejä tunkeutumasta meidän alueellemme. Helmut Kolh määrää heti että lähdemme yöllä partioretkelle rajan tuntumaan, ja käskee meitä valmistautumaan. Puhdistamme aseemme, ja lepäilemme odotellassamme yön tuloa.

Lähdemme myöhään illalla kohti örkkimaastoa. Etenemme Argghin johdolla, koska hänellä on pimeänäkökyky. Yö on paikoitellen niin pimeä ettemme me muut näe yhtään mitään. Etenemme hitaasti kohti örkkialuetta. Yllättäen Arggh varoittaa meitä, ja painumme kaikki matalaksi. Samassa kuulemme kuinka meitä kohti tulee nuolia, mutta ne eivät osu meihin. Odottelen maassa jonkin aikaa kunnes kuulen läheltäni örkin huutoa. Samassa kuulen kuinka Arggh karjuu kovaa. Koska en näe mitään jään paikoilleni odottelemaan valmiina toimintaa. Yllättäen tunnen kuinka joku tarttuu jalkaani ja samalla kuulenkin tutun äänen jalkojeni juuresta, kun Kurmuz sopertelee jotain siitä kuinka hän pelkää niin mielipuolisesti jne... Kuiskaan hänelle että lähdetään poispäin täältä, ja tullaan sitten päivällä takaisin tähän paikkaan niin löydämme varmaan toiset täältä. Nyt meistä ei ole minnekään mitään apua, koska emme kuitenkaan näe mitään. Kuulemme edestämme kuitenkin jonkin verran taistelun ääniä, mutta ne vaimenevat pian kun etäännymme paikalta.

Heräämme aamulla, ja lähdemme omia jälkiä seuraten takaisin siihen paikkaan missä viimeksi näimme kaverimme. Kävelemme jonkin aikaa kunnes kuulemme edestämme huutoa, johon vastaamme. Hetken päästä näemmekin jo johtajamme Helmut Kohlin, joka odottelee meitä eilisessä eroamis paikassa. Samassa paikalle saapuu myös Tukki, ja hän kertoo aika saman tapaisin tarinan, eli hän oli lähtenyt poistumaan paikalta koska ei nähnyt mitään. Helmut Kohl kertoo että hän oli lähtenyt etenemään eteenpäin, ja kuullut sitten aivan vierestään örkin huutoa, ja kun hän sitten oli löynyt huutoa kohti, oli hän ilmeisesti osunut vahingossa Argghiin. Sitten Helmut oli vielä edennyt örkkien joukkoon, ja hoitanut niistä pari pois. Lähdemme seuraamaan Argghin jälkiä. Kuljettuamme jonkin aikaa huomaa Helmut örkki partion, ja viittoo meitä piiloutumaan. Hän vielä vilkaisee taakseen ja huomaa että emme ole kaikki aivan piilossa, ja me menemme paremmin piiloon, jonka jälkeen hän on tyytyväinen. Jäämme odottamaan että örkit tulevat lähemmäksi. Örkkejä on neljä, ja hetken kuluttua he ovat aivan meidän keskellämme jolloin Helmut hyökkää niiden kimppuun. Me muut seuraamme heti perässä. Helmut tappaa heti yhden, ja minä ja Kurmuz omamme. Tukki tappaa viimeisen, jonka kimppuun Helmut oli kanssa ehtinyt jo siirtyä. Keräämme örkeiltä niiden korvat voitonmerkeiksi.

Kun seuraamme Argghin jälkiä eteenpäin tunnistaa Helmut yllättäen alueen syvällä örkkimailla olevaksi, ja toteaa, että meidän olisi parempi päästä täältä pois aika vikkelään. Jatkamme jäljitystä, ja hetken päästä löydämmekin Argghin nukkumasta aivan örkkien vartiopolun vieressä. Herätämme hänet, ja saamme kuulla että kun Arggh oli yrittänyt hämätä örkkejä huutamalla niille örkkien kielellä jotain oli Helmut Kohl löynyt häntä, jonka jälkeen Arggh olikin sitten ampunut muutaman kerran varsijousellaan, ja sitten vasta poistunut paikalta. Palaamme taistelupaikalle, josta yritämme etsiä Aronin jälkiä. Etsimme niitä jonkin aikaa, kunnes minä sitten löydän ne, ja lähdemme seuraamaan niitä eteenpäin. Kuljettuamme jonkin matkaa huomaan yllättäen edessä pienen linnakkeen, ja siellä vartiomiehen. Lähdemme yllättäen perääntymään hiljaa, mutta emme tarpeeksi hiljaa. Vartiomies huutaa jotain, johon Arggh vastaa örkkien kielellä jotain. Vartiomies suuttuu ja ampuu meitä jousipyssyllään, mutta me olemme Argghin esimerkkiä noudattaen jo juosseet vikkelästi pakoon. Arggh kertoo että örkki oli kysynyt "ketä siellä", ja hän oli vastannut että "Saatanan idiootti etkö sinä nyt kissaa tunne", jolloin vartio mies oli suuttunut siitä että kissa haukkui häntä idiootiksi. Toteamme että emme voi seurata Aronin jälkiä koska ne menee noin lähtä linnaketta, joten niin me leiriydymme aika lähelle eilistä taistelupaikkaa odottelemaan joskos Aron eksyisi joskus paikalle, ja samalla odottamaan piemeän tuloa, jotta voisimme paeta paikalta.

Odoteltuamme monta tuntia saapuu Aronkin viimein paikalle, tosin hän ei meitä huomaa, mutta vartiomiehemme huomaa hänet, ja varoittaa Aronia ennen kuin hän astuu meidän päällemme. Aron kertoo kiertäneensä illalla örkki joukon taakse, ja hyökänneensä sieltä niiden kimppuun. Hän kertoo että pari hän sai pois pelistä ennen kuin päätti poistua paikalta. Hän oli ollut aika huonossa kunnossa kun hän lähti, joten hänellä ei kuulemma ollut aivan tarkkaa kuvaa siitä minne hän oli edennyt. Päivällä hän oli siten herännyt aivan linnakkeen muurien vierestä pienestä pusikosta. Hän oli kuullut kuinka vartiomies kiersi siinä hänen yläpuolellaan, ja kun hän oli todennut että ei hän saa vartiomiestä pois pelistä kun hänen toinen kätensä on poikki, oli hän hiipinyt muurin viertä pakoon. Hän oli päässyt aika kauaksi ennen kuin vartiomiehet olivat huomanneet hänet ja ampuneet häntä jousillaan.

Lähdemme kohti pohjoista poispäin kotiseudustamme koska tässä kohdassa on kapea kapeikko, jota toiselta puolelta reunustaa jyrkkä kallio, ja toiselta puolelta iso rotko. Tämän kapeikon poikki menee sitten tämä örkkien linnake, josta olimme yön aikana ihmeen kaupalla onnistuneet kävelemään läpi. Kuljettuamme jonkin aikaa ammutaan meitä yllättäen edestäpäin nuolilla. Heittäydymme kaikki heti maihin, mutta minä, Helmut ja Tukki toteamme ettei tähän kannata jäädä, ja lähdemme melkein saman tien poispäin. Käytämme kaikki aivan eri taktiikkaa. Tukki juoksee sivulle niin lujaa kuin jaloistaan pääsee aivan kuin hänellä olisi tuli perseen alla. Minä otan kilven ja lähden rauhallisesti perääntymään kilven suojassa. Helmut lähtee pyörimään kuin väkkärä kohti puita, mutta juuttuu puolessa välissä pensaikkoon, josta pääsee hetken yrityksellä pois, ja sen jälkeen suojaan. Arggh:n osui heti alussa aika pahasti ja hän kaatuu maahan. Kurmuz ja Aron heittäytyvät maahan, ja Aron ampuu örkkejä varsijousellaan, mutta koska hänen kätensä on poikki ei hän voi ladata varsijoustaan, ja niin Kurmuz tulee apuun lataamaan hänen joustaan. Ammuttuaan pari kertaa ja todettuaan ettei se oikein tuota tulosta ottaa hän meidän maasta ilmaan pallomme, ja ampuu niillä kolme örkkiä alas. Samassa me huomaamme että loput örkit ovat lähdössä pakoon, mutta Tukki, Helmut ja Aron juoksevat ne kiinni ja tappavat ne. Toteamme että Argghin kuolleen, nuolen osumaan suoraan sydämmeen.

+
+
+
+ Hahmot levelin mukaan
+
+  					   Level	   Day		Age
+ Name (Profession)	Pelaaja		Start	End	Start	End	(days)
+
+
+ Morniz The Explorer
+ Duelist		Tero		New/2	2	16.6	-	-
+
+ Tuck (Tukki) The Foreverlasting Joker
+ Barbarian	 	Ahponen		New/2	2	16.6	-	-
+
+ Aron Amish
+ Assasin		Ville		New/2	2	16.6	-	-
+
+ Kurmuz
+ ?????			Maaninen	New/2	2	16.6.	-	-
+
+ Arggh
+ ????			Nevalainen	New/2	Dead/2	16.6	17.6	1

Edellinen kuvaus Seuraava kuvaus Indeksiin


<kivinen@iki.fi>